Herännäisyys on myös uudistusliike

–  Kirkkomme vanhat herätysliikkeet ovat olleet myös uudistusliikkeitä ja muutosvoimia. Ne ovat näyttäytyneet välillä protestiliikkeinä, mutta usein myös perinneliikkeinä, sanoi Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen päiväseuroissa lauantaina.

Juntunen kysyi juhlapuheessaan, millä tavalla herännäisyys on vaikuttanut yhteiskunnallisesti. Vastausta hän etsi kirjailija Juhani Ahon tuotannosta.

–  Hänelle herännäisyys näyttäytyi uudistusliikkeenä, joka herätti kansan syvät rivit ensin hengellisesti ja sitten valtiollis-kansallisesti, toiminnanjohtaja kertoi.

Hän arvioi, että nykyisin körteille yhteistä on halu osallistua ja kantaa vastuuta maailmasta.

–  Herännäisyyden piirissä on jakaannuttu moneen suuntaan eikä mikään yksittäinen poliittinen suuntaus ole määrittänyt liikkeemme väriä. Seurapenkissä istuvat rinnakkain ja samaa virttä veisaavat isänmaamme asioista eri tavalla ajattelevat ja toimijat oikealta vasemmalle, Juntunen sanoi.

Armo uudistaa

–  Kirkossa liitymme siihen reformaation linjaan, missä kirkon sisäinen uudistuminen on pohjimmiltaan tarkoittanut vanhan restaurointia, palaamista alkuperäiseen ja evankeliumin ytimeen, toiminnanjohtaja Simo Juntunen linjasi.

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen mainitsi puheessaan, että luterilaista reformaatiota on joskus syytetty halvan armon julistuksesta.

–  Sellaisen, joka antaa syyn hengelliselle välinpitämättömyydelle, jopa synnille. Joskus olemme antaneet kritiikille aihetta. Olemme ymmärtäneet armon kapeasti pelkästään olemassa olevan tilan hyväksymisenä ja kieltäytyneet tunnustamasta Jumalan armon uudistavaa ja muuttavaa voimaa, piispa sanoi.

Herättäjäjuhlien tunnus Uudistat armollasi muistuttaa Jolkkosen mukaan, että Jumalan armo merkitsee sekä hyväksymistä että elämän uudistusta.

Veisuu yhdistää

Juhlilla käyttöön otetut uudet Siionin virret saivat huomiota myös puheissa.

–  Virret tarjoavat turvallista ja tuttua säveltä ja rukousta, sellaista, johon seuroissa on totuttu liittymään. Samalla nousee esille välähdyksiä uusista sanoista ja sävelistä, muuttuneita ilmaisuja, jotka parhaimmillaan vievät yllättäville matkoille oman ajattelun ja oman rukouksen äärellä, sanoi diakoni Leena-Marja Renko Ylihärmästä.

Virsitekstien muokkaamiseen osallistunut Renko näkee, että parhaimmillaan virsi yhdistää erilaisia veisaajia ja ilmaisee yhtä aikaa edellisten sukupolvien ja tämän päivän ihmisen rukouksen.

Kodin turvaa

Leena-Marja Renko kertoi kuulevansa Siionin virsissä vuoropuhelua elämän ja kaikenlaisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa.

–   Kun kaksi muukalaista katsoo toistaan hyväksyvällä ja vastaanottavalla katseella, tapahtuu jotain pyhää.

Lapsi- ja perhetyön pastori Sari Kokkonen Vantaalta totesi, että koti on turvapaikka.

–  Se on ensisijaisesti heille, jotka kodissa asuvat, mutta myös heille, joita kotiimme päästämme. Useimmat meistä vaihtavat kotia ja asuinpaikkaa useita kertoja elämän aikana.

–  Turvapaikaksi voi tulla myös toisen ihmisen koti, jonka ovi on avattu ja tervetulotoivotus lausuttu. Näinä aikoina eri puolilla maailmaa on niin totta Siionin virren rukous "Opeta veljenämme jokaista pitämään, kaukana lähellämme, ken pyrkii pyhimpään, niin ettei kukaan meistä tuomitse ketään heistä, iskien veljeään," Kokkonen sanoi.

Teksti: Pertti Meriläinen

Kuvat: Seija Rytkönen