Anna-Maija Alatalkkari

Puhe pdf-muodossa.

Torstai 1.7.2021
talkooseurat klo 18.00
Anna-Maija Alatalkkari

Helmikuun 12. päivän iltana 2015 olimme koolla isolla joukolla. Olimme veisaamassa Siionin virsiä, puheitakin oli, mutta tärkein asia, olimme kokoontuneet päättämään, hakisimmeko herättäjäjuhlia Ylihärmään vuodeksi 2020. Jo edesmennyt, lähes parinkymmenen vuoden ajan Herättäjä-Yhdistyksessä herättäjäjuhlien valmisteluista vastannut Heikki Puhto, oli keskeisenä puuhamiehenä ja oli jo vuosia puhunut tästä. Tuona iltana teimme päätöksen juhlien hakemisesta. Tuona samana iltana meidän eräs aktiivikörtti, silloin 90 v. Henni ilmoitti, että hän ainakin tulee juhlille kökkään, hän tulee pyyhkimään ruokapöytiä. Siitä tiesimme, että talkoolaisia kyllä löytyisi, kun lähtisimme nöyrällä asenteella pyytämään kökkään naapuriseurakuntien ja koko maakunnan väkeä.

Juhlat meille myönnettiin, ja paikaksi sovittiin sama alue kuin vuoden 1982 Ylihärmän juhlilla oli. Sopimusten allekirjoitustilanteessa kuitenkin paljastui, että käytettävissämme olisikin vain murto-osa vanhasta juhla-alueesta. Olimme uuden tilanteen edessä. Mistä löydämme riittävän ison toimivan alueen. Juuri tuolloin entisen lentosotakoulun uudet omistajat hakivat toiminnalleen uusia muotoja ja päätimme kysyä, kiinnostaisiko LSK Business Parkia toimia meille isäntänä. Kyllä kiinnosti. Ja tunnuslauseena kaikui heti sisimmässäni mua siipeis suojaan kätke.

Nyt, kun olemme vuosikausia tehneet yhteistyötä LSK Business Parkin porukan kanssa, olemme todenneet, kuinka todella hyvä paikka tuo olisi ollut herättäjäjuhlien järjestämiselle. Onhan samalle alueelle suunnitteilla parin vuoden kuluttua myös suviseurat.

Ensimmäisessä kokoontumisessamme juhlien myöntämisen jälkeen oli mukana Kalle Hiltunen Herättäjä-Yhdistyksestä ja hän selvästi haisteli meidän innostuksen asiasta, ja niinpä Kalle sanoi varsin syvälle mieleeni painuneen toteamuksen: ”Hillikkää vähän ittiännä, ettei turnausväsymys yllätä.” Se oli hyvä ohje, varsinkin, kun järjestely on kestänyt vuoden normaalia kauemmin.

No tämä juhlien järjestäminen kanta-Kauhavalla osoittautui merkittäväksi asiaksi, koska näin oli helpompi saada porukkaa mukaan toimikuntiin koko Kauhavan alueelta. Itselleni paluumuuttajana en olisi voinut kuvitella parempaa tapaa tutustua alueen ihmisiin näin laajassa mittakaavassa kuin nyt on ollut.

Koen olevani vahvasti toimintakeskeinen ihminen, jonkinlainen arkikörtti. Varainhankinnan puitteissa aloin kutoa kangaspuissa kansalaisopiston piirissä pellavaisia mumman ja paapan päitä. Vuoden niitä kudoin ja sain valmiiksi 31 taulun aihiot. Niihin löytyi ulkorakennuksemme uumenista vanhan jokiluhtaladon laudat ja omista toimikuntiemme ammattilaisten joukosta löytyi Ylihärsilän Mikko tekemään laudoista kehykset tauluille ja vaimonsa Johanna rustaamaan koskettava tarina taulun saatteeksi. Näitä ”veisaajia” on vielä muutama etsimässä uutta kotia.

Toimintakeskeisiä ihmisiä on ollut paljon muitakin. Jotkut ovat kutoneet, virkanneet, ommelleet, koukunneet, nikkaroineet. On Marjattoja, Ruuteja, Maireja, Anneja, Elisoja, Joukoja, Mikkoja, Ristoja, jotka ovat tehneet suuren määrän tuotteita juhlien hyväksi kyselemättä lounaskuponkeja tai kahvilippuja.

Olen onnellinen, että olen saanut olla mukana tässä organisaatiossa. Tämä ryhmä erilaisia ammattilaisia on tehnyt minuun todella suuren vaikutuksen. Ihmisten paneutuminen omille osa-alueilleen on ollut sitoutuvaa ja niin ammattimaista. Ja ennen kaikkea se on tapahtunut loistavassa yhteishengessä. Erikoisuutena meillä on ollut kolme normaalista poikkeavaa toimikuntaa.

Yksi niistä on ollut varainhankinta erillisenä omana toimikuntanaan.

Toinen on yhden hengen toimikunta, jossa meitä ja meidän ongelmia on hoitanut entinen sairaalapappi Tapani Renko. Jos on vähänkin haiskahtanut ongelmalta, Tatsi on kiirehtinyt paikalle sovittelemaan ja ratkomaan tilannetta. Hän on myös aktiivisesti pitänyt yhteyttä toimikuntien puheenjohtajiin ja sitä kautta haistellut tilanteita. Hän on toiminut työnohjaajana.

Kolmannella erityisellä toimikunnalla ei ole ollut puheenjohtajaa eikä sille ole edes nimettyjä toimikunnan jäseniä. Toimikuntaan ovat voineet kuulua kaikki, jotka ovat halunneet olla mukana juhlien järjestelyissä. Toimikunnan tärkein tehtävä on ollut panna kädet ristiin iltaisin ja pyytää juhlien järjestäjille voimia ja tarmoa töihin ja viisautta tehdä hyviä ratkaisuja. Ennen kaikkea loppuaikoina pyyntö on varmaan kuulunut: tapahtukoon sinun tahtosi.

”Tervetuloa seuraaville juhlille vuoden kuluttua, jos Jumala suo.” Tuskin koskaan aikaisemmin on käynyt niin konkreettisesti toteen herättäjäjuhlien päätösseuroissa lausutun toivotuksen sisältö, kuin 25.4.2020 Herättäjä-Yhdistyksen hallituksen tekemän päätöksen jälkeen, jolloin Kauhavan 2020 juhlat päätettiin koronaviruksen takia siirtää vuodella eteenpäin.

Kun keväällä 2021 uudelleen käynnistelimme valmisteluja siitä, mihin oli vuosi takaperin jääty, kaikki oli vähän kankeaa. Pääsimme kuitenkin hyvään vauhtiin. Uusimme juhlaoppaan tekstit ja teimme mukisematta uudet suunnitelmat toimikunnissa. Sitten toukokuun puolivälissä koronanyrkin asiantuntijalääkäri suositteli vakavasti juhlien järjestämistä virtuaalisina. Meitä kehotettiin olemaan siipiämme myöten. Siis suositeltiin järjestämään juhlat virtuaalisesti. Olimme lamautuneita. Meiltä kaikilta putosi kintaat kädestä, koska virtuaalijuhlien järjestelyvastuu siirtyi Herättäjä-Yhdistykselle. Näin lähes kaikkien toimikuntien työt päättyivät. Mutta olemme omalta osaltamme tehneet parhaamme.

Saimme kokea todeksi jo toisen kerran, jos Jumala suo.

Nyt voitte olla läsnä näillä virtuaalisilla juhlilla kodeissanne, ystävienne kanssa, metsässä, pellolla, polkupyörän selässä, lenkkipolulla, suunnistamassa, ihan missä vain. Olkaa siis kaikki tervetulleita. Nyt saatte, me kaikki saamme osallistua herättäjäjuhlille. Siipien suojassa.