”Hienoa, kun vaari puhuu”
Isovanhemmat Eeva ja Esko Hautala saivat mukaansa italiassa asuvat lapsenlapsensa. Mamman ja vaarin välissä Eeva, Lotte ja Paavo. KUVA: Päivi Aila.
Ilta-aurinko, tuuli, veisuu, vehreä juhlakenttä ja penkeissä istuvan seuraväen odottava hartaus loivat Lapuan herättäjäjuhlien ensimmäisen tilaisuuden, talkooseurojen, tunnelman. Seuroissa puhuivat tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Maiju Lemettinen, pastori Alpo Järvi ja rovasti Esko Hautala.
Juhlatunnus ”Tule Kristus huomiseenkin” vei puhujien ajatukset juhlapäiviin. Puhujat toivoivat, että löytäisimme läheltä taakan kantajia, tulisimme ravituiksi Sanalla, ja toinen toisensa tukemisen henki jatkuisi, kuten juhlajärjestelyissä on koettu.
Seuroissa muistutettiin kuinka juhlapaikalla, Kiviristin historiallisella kentällä, on koettu voittoja ja tappioita. Juhlapaikalla oleva puinen risti lohduttaa vielä tänäkin päivänä, että voimme luottaa ristin voimaan, ja että meille annetaan oman jaksamisemme kokoinen taakka.
-Tulemme seuroihin pitkien matkojen ja vuosien takaa. Me voimme pyytää juhlatunnuksen sanoin: ”Tule Kristus, huomiseenkin”. Ristin juurella voimme hellittää päivän kuormista, Lemettinen totesi.
Seuroissa oli mukana talkoolaisia ja kaukaa tulleita vieraita. Eeva ja Esko Hautalan mukana olivat italiassa asuvat lapsenlapset Eeva, Lotte ja Paavo.
-Oli hienoa nähdä kun vaari oli puhujana. Ehkä se jää päällimmäisenä mieleen, Eeva, vanhin lapsista arvioi. Hän aikoo osallistua nuorten yöveisuuseen Simpsiöllä perjantai-iltana.
Isovanhemmille puolestaan oli suuri asia istua seurapenkissä lapsenlasten kanssa. Suomalainen ja lapualainen seuraperinne jatkuu myös kotimaan rajojen ulkopuolella.
Mirja Mattila