Alvarin kokonaistaideteos on Aalto-keskus

Luulin Aaltoni tuntevani, mutta ei! Seinäjoen oppaiden Aila Taivalmäki laittoi Seinäjoen helmen, Aaltokeskuksen, loistamaan kuten valo loistaa eri sävyissään monumentaalisen kaupungintalon ”keramiikkaseinistä”. Arabian sauvatiiltä Aalto tahtoi seinämateriaaliksi.

Monumentaalisuus ei jää vajaaksi myöskään arkkitehtikilpailun ja eri vaiheiden jälkeen parhaaksi rankattu Lakeuksien Risti (nimi on  suunnittelukilpailuun jätetyssä työssä). Se oli Alvar Aallon käsialaa. Toteutus vaati enemmän maata kuin mitä temppelille oli varattu, mutta maankäyttöön liittyvät asiat hoituivat.

- Vuonna 1951 järjestettyyn arkkitehtikilpaan osallistui kaikkiaan 45 työtä, joista viisi pääsi loppusuoralle.

Seinäjoen kaupungin tarjoamaan opastettuun kävelykierrokseen olisi myös itse Aalto, varmaankin myös Aino ja Elisa tyytyväisiä. 

Aallon periksiantamaton tahto oli suunnitella kokonaistaideteoksia. Kokonaistaideteos Aaltokeskus on. 

- Kokonaisuus on vaatinut kaksi eri arkkitehtikilpailua. Seitsemän vuotta kirkon suunnittelun jälkeen  kilpa järjestettiin Koulukadun toiselle puolelle  rakentuneen hallinto- ja kulttuurikokonaisuuden suunnittelua varten.

Valon ja varjon arkkitehti

Paljon ennen Aaltokeskuksen funktionaalisia linjoja 125 vuotta sitten syntynyt Alvar Aalto suunnitteli Pohjoismaista klassismia edustavan Seinäjoen suojeluskuntatalon, nykyisen Lottamuseon.

Aaltokeskuksen kävelykierroksella niin kaupungintalon, kirjaston, kirkon kuin teatterinkin esittelyssä korostui se, kuinka luonnonvalo oli mestarille tärkeä.

Alvarista suunnittelu- ja rakennusvaiheiden ajalta tallentuneet tarinat värittivät kierrosta kuten sekin, että mestarin mielestä arkkitehtoninen kokemus piti olla teatteriin tulijalle tärkein elämys. Teatterinjohtajan mielestä kokemus piti tulla illan esityksestä.

Entäpä Lakeuden Ristin valmistusvaiheissa, jolloin Aalto piti kirkkotyömaalla katselmusta. Kun arkkitehti oli lähdössä kipaisi kouluneuvos Reino Ala-Kulju varmistamassa Aallolta, että näkyyhän kirkontornista varmasti Lapualle. Kun Seinäjoelle ajatellun tuomiokirkon paikaksi varmistuikin Lapua, kiprutteli se pitkään Seinäjoen päättäjiä.

Niin ja meniväthän Seinäjoen valtuustosalin istuimetkin vaihtoon. Aalto kiukustui kuullessaan, että tuolit oli ostettu Tapiovaaralta. Valtuustosaliin tuli Artekin tuolit.

Opastetulla Aaltokeskuksen kävelykierroksella mukanaolijat saivat tuntuman myös vuonna 2012 valmistuneeseen Apila-kirjastoon. Yhteensopivuus osaksi Aaltokeskusta on harmoninen. Arkkitehtitoimisto JKMM ja Asmo Jaatsin ”teos” niveltyy pieneksi jääneeseen Aalto-kirjastoon niin, että kulku Apilan pohjakerrokseen lähtee Aaltokirjaston näyttelytilasta.

Seinäjoen kaupungin tarjoama maksuton opastettu kävelykierros on tarjolla herättäjäjuhlaväelle vielä perjantaina klo 14.

Paula Takala