Mitkä herättäjäjuhlat?

Herättäjäjuhlat ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiseksi suurimmat hengelliset kesäjuhlat, joka järjestetään aina eri paikkakunnalla. Järjestäjinä ovat paikallinen kunta, seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys.

Ensimmäiset herättäjäjuhlat järjestettiin Ylistarossa, Juho Malkamäen talossa, vuonna 1893. Ne muodostuivat vuotta aiemmin perustetun kustannusosakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen ympärille. Sittemmin juhlat on järjestetty vuosittain eri puolilla Suomea sotavuosia 1941,1944 ja 2020 lukuunottamatta. Vuoden 2020 juhla tosin toteutettiin etäjuhlina verkossa, joten Kauhavan juhlat ovat järjestyksessä 127.

Juhlajärjestelyt

Juhlat vietetään säästä riippumatta taivasalla, juhlakentällä. Kentälle on rakennettu noin kuusi kilometriä penkkejä ja niiden tuntumaan ruoka- ja kahvipisteet, vessat ja juhlatori.

Juhlajärjestelyistä vastaavat juhlapaikkakunnan kunta, seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys. Järjestelyt toteutetaan pääosin talkoovoimin, ja kaikkineen talkoolaisia tarvitaan noin 1500.

Juhlien ohjelma

Ohjelman perusrunkona ovat seurat. Noin tunnin mittaisissa seuroissa vuorottelevat lyhyet puheet ja virret, joita veisataan säestyksettä heränneiden omasta Siionin virret -nimisestä virsikirjasta. Seurojen lisäksi juhlilla on oheisohjelmaa lapsille ja nuorille sekä mm. erilaisia tapaamisia, konsertteja jne.

Juhlien kohokohtia ovat lauantain päiväseurat, jotka alkavat virrellä Jumala ompi linnamme, sunnuntain jumalanpalvelus ja sunnuntain päätösseurat. Päätösseurojen viimeisen puheen lopuksi juhlaväki vaipuu polvirukoukseen, jonka jälkeen noustaan seisomaan ja veisataan kiitosvirsi Herraa hyvää kiittäkää. Sekä Jumala ompi linnamme että polvirukous juontavat juurensa herännäisyyden historiassa merkityksellisiin Kalajoen käräjiin 1830-luvulla.

Välittömästi virren jälkeen juhlavieraat auttavat juhlien purkutalkoissa kantamalla penkkilaudat ja niiden metalliset jalkapukit pinoihin kuljetettaviksi seuraavan vuoden juhlapaikkakunnalle.