Herännäisyyden tulevaisuus

Tiedotustilaisuus lauantaina 5.7.2014 klo 14.30 – 15.25

Kuolleet kuoret, tuoreet silmut

Rivikörtti Aura Raulo: “Körttinuorten identiteetti muodostuu keskusteluissa ei-uskovien kanssa.”

Liikkeen tulevaisuuden näkyjä olivat lauantain tiedotustilaisuudessa valottamassa Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen, puheenjohtaja, rehtori Jukka Hautala, varapuheenjohtaja, piispa Kaarlo Kalliala ja rivikörtti, luonnontieteiden kandidaatti Aura Raulo.

Kansankirkollisuutta painottava herännäisyys joutuu tulevaisuudessa sen eteen, etteivät kirkko ja Suomen kansa ole enää yhtä. Yhteiskunta moniarvoistuu ja monikulttuuristuu ja kirkon vanha itsestäänselvä arvovalta pienentyy. Kallialan sanoin kansankirkosta on tulossa pikemminkin kansalaiskirkko. Kallialan sanoin körttiläisyys on “jääräpäisen uskollinen kirkolle”. Herännäisyyden herätyspuhe kohdistuu itseen, ei toisiin.

Puheenvuoroissa nousivat esiin yhteiskunnan ja kirkon muutokset. Nykykulttuuria kuvattiin monikulttuuristuvaksi ja monimuotoiseksi.

Hautala huomautti, että historiallisista syistä uusia vaikutteita ja muukalaisia on totuttu Suomessa pitämään vihollisina ja että tästä olisi opeteltava pois myös kirkossa. “Eivät esimerkiksi toisin uskovat maahanmuuttajat vie mitään meidän uskostamme pois”, hän totesi.

Nykynuorille kristinusko ei ole itsestään selvästi tuttu, mutta he elävät informaatiotulvan keskellä, yksilöllisyyttä ihannoivassa ajassa, johon kuuluu katkelmallisuus, yhteisöllisyyden puuttuminen, yksilöllisyyden ihanne ja katkelmallisuus. Kallialan sanoin nykymaailma on kiinnipääsemätön ja sekava, ja juuri siksi vanhat, epäonnistuneesta uskosta kertovat Siionin virret resonoivat hyvin. Kallialan mukaan körttiläisyydessä 200 vuotta vanha virsiperinne ja nykytodellisuus kurkottavat kohti toisiaan. Siionin virsissä ilmaistaan se, että inhimillinen usko jää säälittäväksi yritykseksi, mutta Jumalalla on yhteys ihmiseen.

Körttinuoret arvostavat opiskelija Aura Raulon mukaan liikkeessä erityisesti ajattelun ja tuntemisen vapautta ja tilaa erilaisuudelle. Liikkeen ulkopuolella kasvanut Raulo sanoi olevansa kirkon jäsen Herättäjä-Yhdistyksen ansiosta. Hänelle körttiläisyys on ajattelu- ja tuntemisyhteisö.

“Ei voi liikaa korostaa sitä, että varsinkin kaupungeissa tulevaisuudessa nuorten maailmassa körttinuorten täytyy koko ajan perustella, miksi ovat körttejä, ei niinkään toisille kristityille, vaan ateisteille”, hän kuvasi. Raulo uskoo, että herännäisyydellä on mahdollisuuksia puhutella ihmisiä kirkon ulkopuolella. Myös Hautala kuvasi, että körttiläisyys korjaa kirkon kärryiltä perälaudalta pudonneita joukkoonsa.

Juntunen toivoi, että myös tulevaisuudessa körttiläisyys koostuu erilaisista taustoista tulevista ihmisistä, ja liikkeeseen ajautuu ihmisiä eri syistä.

Tulevaisuussa herännäisyys kaupungistuu entisestään muun yhteiskunnan mukana. Myös sukujen ja perheiden merkitys tradition ensisijaisena välittäjänä vähenee. “Ihmisten hengellisyys ja Jumalan kaipuu ei ole mihinkään häviämässä, mutta se hakee uusia muotoja, johon herännäisyydenkin on vastattava”, Juntunen totesi.

Lisätietoja: Simo Juntunen, toiminnanjohtaja, p. 050 337 1535