Eeva Väätäinen

Lataa puhe pdf:nä täältä.

”Kun Jeesus oli aterialla tullimies Matteuksen kodissa, sinne tuli myös useita publikaaneja ja muita syntisiä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: "Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!" Jeesus kuuli sen ja sanoi: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.' En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä." (Matt. 9)

Näin Jeesus kutsuu meitä näille Nilsiän herättäjäjuhlille. Hän kutsuu meitä kaikenkarvaisia syntisiä uudistumaan armossaan. Saamme tulla sanankuuloon, veisaamaan sydämen kyllyydestä Siionin virsiä ja sunnuntaina myös aterioimaan Hänen kanssaan ehtoolliselle. Voimme vetäytyä tutkistelemaan Hänen Sanaansa ja sanomaansa omaan hiljaisuuteen, ystävien seuraan tai herättäjäjuhlien Hiljaisuuden huoneeseen, mikä on nyt ensimmäistä kertaa avoinna juhlien historiassa. Siellä on mahdollisuus sielunhoitoon ja rukoushetkiin. Viipyilemään, hiljentymään ja rauhoittumaan.

Herättäjäjuhlille voit tulla sellaisena kuin olet. Jumala on luonut Sinut omaksi kuvakseen. Hän hyväksyy Sinut juuri omalla paikallasi, oletpa sitten Sanan kuulijana tai talkoolaisena. Talkootehtäviä onkin juhlilla monenlaisia. Pienikin työvuoro jossain pisteessä on todella iso apu juhlien onnistumiseksi. Vieläkin voi ilmoittautua talkoolaiseksi, jos Sinulla on siihen mahdollisuus. Vapaaehtoistyö tulee hyvästä sydämestä. Rakkaudesta toiseen ihmiseen ja samalla se on Jumalan palvelemista.

Tunnen oman työni puitteissa monia ystäviä, jotka jaksavat auttaa ja antaa aikaa lähimmäiselleen. Yksi heistä on Nilsiässä tunnettu lempinimeltään Simolan Salama. Hänelle kun otan tosipaikan tullen puhelun ja tarvitsen apua johonkin hommaan, niin aluksi hän leikillään sanoo, että kylläpä nyt puhelu pätkii, ei kuulu mitään, mutta kohta jo sitten kysyy, että mikä on ongelmana tällä kertaa. Sieltä hän pikimmiten saapuu kuin salamana, palvelemaan pyhänä tai arkena. Ne ovat Kristuksen kädet, millä hän työtä tekee ja auttaa, ammattitaitoisesti. Samoin Sinulla, rakas kuulijani. Kun teet hyvää lähimmäisellesi, niin et ole omassa voimassasi liikkeellä, vaan olet Jeesuksen lähettämänä, Hänen asiallaan. Näin lämpimästi kiitän Teitä kaikkia talkoolaisia, jotka olette mahdollistaneet nämäkin Nilsiän herättäjäjuhlat. ”Yksin emme työtä tee, toinen toistaan tarvitsee, tuomme vaihtopöydälle lahjamme ja puutteemme”, veisataan myös virressä 428. Virsi jatkuu näin: ”Tässä valtakunnassa ovat heikot vahvoja, sairas terveen parantaa, saaja auttaa antajaa.” Tässäpä onkin se armolla uudistumisen ihme. Olet itse saajan paikalla, Luoja antaa Sinulle enemmän kuin pyydät. Vapaaehtoistyöt ovat niitä enkelihommia. Arkienkelinä voi olla kuka tahansa. Ja Sinäkin, joka et kykene enää fyysiseen työhön, voit olla rukoilemassa. Se on arvokkainta, mitä voit toiselle milloinkaan antaa.

Mitä sitten saamme palkaksi tehdessämme vapaaehtoistyötä tai auttaessamme lähimmäistä? Jeesus neuvoo meitä Luukkaan evankeliumissa: ”Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.” Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin rakastavat niitä, joilta itse saavat rakkautta. Jos te teette hyvää niille, jotka tekevät hyvää teille, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin tekevät niin. Ja jos te lainaatte niille, joiden uskotte maksavan takaisin, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin lainaavat toisilleen, kun tietävät saavansa takaisin saman verran. Ei, rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää ja lainatkaa, vaikka ette uskoisikaan saavanne takaisin. Silloin teidän palkkanne on suuri ja te olette Korkeimman lapsia.

Uudistetuissa Siionin virsissä 211 Leena Ravantin aamuvirren viimeinen säkeistö kuuluu:

Päivän tehtäviini lähden.
Jeesus, rakkautesi tähden
uuden voiman varassa
palvella suo toisia.

Rukoilemme Franciscus Assisilaisen rukouksen:

Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa,
toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden, missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen, missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.

Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,

sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.