Piispa Simo Peura: Kirkon ja heränneiden suhteet hyvät
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Piispa Simo Peura: Kirkon ja heränneiden suhteet hyvät

Julkaistu 7.7.2012

 

Lapuan hiippakunnan piispan Simo Peuran mukaan kirkon ja heränneiden suhteet ovat hyvät. Isonkyrön herättäjäjuhlien tiedotustilaisuudessa lauantaina Peura totesi olevan tärkeää, että heränneet ovat mukana kirkon toiminnassa mm. luottamushenkilöinä ja vapaaehtoisina vastuunkantajina.

- Kirkon kannalta se on iloinen asia, ja vahvistaa seurakuntalaisuutta, totesi piispa Peura.

Piispa iloitsee herätysliikkeiden välisistä hyvistä suhteista, mikä näkyy Isonkyrön juhlienkin järjestelyissä.

Hän toivoi, että herättäjäjuhlien perusmuoto eli virsien ja puheiden vuorottelu saisi säilyä. Yksinkertainen tapa on vahva, ja sen mukana tulee levollinen juhlatunnelma.

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajan Simo Juntunen sanoo, että herännäisyys erottuu muista herätysliikkeistä nykyajassa virsi- ja laulukokoelmallaan Siionin virsillä. Virsissä sanoitetaan uskoa ja rukousta sekä ihmisen paikkaa kirkossa ja Jumalan edessä.

- Siionin virsissä näkyy elämän rosoisuus, rikkinäisyys ja rikkauskin. Kaikki kannetaan Kaikkivaltiaan katseen alle. Tutkimusten mukaan Siionin virret on eri herätysliikkeiden laulukokoelmista kirkollisin, sillä yli 90 % sen sävelmistä on koraaleja.

- Kun herännäisyydessä puhutaan kirkosta, puhutaan omasta asiasta, Juntunen kuvaili.

Tiedotustilaisuudessa puhuttiin myös ”syntymäkörteistä” ja ”aikuiskörteistä”. Juhlien pääsihteerin Sirkku Rinnekarin mielestä on ollut tärkeää, että juhlia ovat rakentaneet erilaiset ihmiset yhdessä. On pystytty asettumaan sekä vieraan että järjestäjän asemaan. On haluttu ottaa huomioon ensi kertaa juhlille tulijat. Ensi kertaa herännäisyyteen tutustuneille juhlajärjestelyt ovat tarjonneet väylän liikkeeseen, jo mukana olleille antaneet virkistystä ja voimaantumista.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala puhui herännäisyyden tulevaisuuden haasteista ja totesi niiden olevan samanlaisia kuin kristinuskon haasteet: Ihmiset syrjäytyvät uskonnosta, jolloin vapaaehtoistyö, yhdessä tekeminen on keino palauttaa tavoista ja perinteestä syrjäytyneet ihmiset kristillisyyteen, asioihin ja merkityksiin.

Hautalan mukaan herännäisyydessäkin pitää eläytyä ensikertalaisen asemaan. Viestinnässä on muistettava, että mikään ei ole itsestään selvää, ja tarvittaessa oltava valmis luopumaan jostakin entisestä ja ottamaan uutta tilalle.

Simo Juntusen mukaan herättäjäjuhlien merkitys on vahva, väkeä riittää, mutta säännöllisessä seuratoiminnassa väki näyttää vähenevän. Sosiologien mukaan nykyihminen on ”pistemäinen” ja kulkee tapahtumissa eikä sitoudu säännölliseen toimintaan. Piispa Peura myönsi, että kaikkien järjestöjen säännöllinen toiminta näyttää potevan väen vähenemistä, mutta hengellisiin kesäjuhliin on helppo tulla, niihin kynnys on matala. On varmistettava, että juhlilla on myös hengellistä annettavaa.

Herättäjäjuhlien kävijämäärätavoite oli noin 30 000, minkä toiminnanjohtaja Simo Juntunen arvioi ylittyvän. Yhdistyksen jäsenmäärä on huomattavasti vähemmän, vajaa 6 000. Juntusen mukaan jäsenyys ei ole pakko, mutta se on yksi tapa, jolla voi tukea toimintaa. Jäsenmäärä on viime aikoina kasvanut lähinnä pääkaupunkiseudulla. Hänen mukaansa liikkeessä tarvitaan sekä syntymäkörttejä että aikuisena liikkeeseen mukaan tulleita.