Varainhankinnassa turha nöyristely pois

Kauhavan herättäjäjuhlien tarmokas talkoolainen Simo Aaramaa on tehnyt ison työn varainhankinnan eteen. Jotkut aktiivit olivat jo herättäjäjuhlia silmällä pitäen keränneet seuroissa kolehtia, mutta tiedossa oli, että muutakin varainhankintaa on kehitettävä.

– Tiesin, että rahaa tarvitaan. Kolehdin keräämisessä rahan siirtäminen on salaista ja tarkkaa touhua. Sanoin, että minua ei kiinnosta rahan siirteleminen, vaan se, millä sitä rahaa saadaan tulemaan. Olimme Härmässä palaverissa, kun sanoin, että perustetaan varainhankintatoimikunta, ja rupean sitä vetämään. Siitä on ainakin neljä vuotta, kun toimikunta perustettiin.

Eläkkeellä olevalta Kirjapajan myyntipäälliköltä myyntityö kävi luontevasti, mutta Aaramaa neuvoi, tuki ja kannusti myös muita myymään ahkerasti. Suurin osa varainhankintaan osallistuneista vapaaehtoisista oli eläkeikäisiä.

– Heinosen Ritva oli taloustoimikunnan puheenjohtaja ja vaati budjettia. En halunnut millään antaa mitään budjettia, mutta viimein sanoin, että paa satatuhatta. Vaimoni Hannele Kihlman teki budjetin kirjallisesti.

Puolentoista kuukauden kuluttua kokouksessa taloustoimikunnan puheenjohtaja kannusti vielä löytämään lisää rahaa budjettiin.

– Ritva sanoi, että hän ei voi esittää tällaista budjettia Lapualle, tämä on miinusmerkkinen. Sanoin, että paa mulle 30 000 lisää. Tiesin, että Ritvaa helpotti, mutta minulla paineet kasvoivat. Perälän Jaska sanoi, että parkkipaikkamaksuja voi budjetoida 10 000 euroa. Näin budjetti saatiin plusmerkkiseksi.

Varainhankintatoimikunta päätti hankkia erilaisia tuotteita, joita olisi mahdollisimman helppo ostaa.

– Myynnissä on ollut muun muassa mukeja, tuubihuiveja ja pohjalaismallisia jakkaroita, joiden menekki yllätti iloisesti. Päätimme, että teemme Juhlaviesti-lehden talkootyönä ja myymme siitä ilmoitustilaa. Vaimoni Hannele teki lehden ja me muut hankimme siihen mainoksia. Kolme kuukautta hain päätoimisesti mainoksia ja muutkin myivät niitä, niin lopulta rahaa saatiin mainoksista 44 000 euroa.

Yksi pieni episodi muistuu Aaramaan mieleen, esimerkkinä siitä, että myyntityössä ei pidä turhaan nöyristellä.

– Menin Kauhavan kaupunginjohtajan Markku Lumion puheille. Sanoin, että tässä lehdessä pitää olla kaupunginjohtajan kirjoitus, jossa hän kutsuu Kauhavalle väkeä, ja se maksaa 3000 euroa. Hän sanoi, että ilman muuta ja siihen hintaan pitää saada takasivulle mainos. Vastasin, että asia selvä.

Toinen kauppaan johtanut myyntipuhe pidettiin Metsänhoitoyhdistyksen toimistolla perusteluin, että herättäjäjuhliin osallistuvilla on paljon metsää. Kolmas Aaramaan mieleen jäänyt kauppa tehtiin Rautaruukin kanssa.

– Otin kuvan Mäenpään kylätalolle asennetusta uudesta katosta, jonka hankintaan vaikutin ollessani kyläseuran puheenjohtajana. Soitin Rautaruukille ja lähetin kuvan. Vastaus oli, että haluavat sivun mainoksen ja pyysivät luvan käyttää kuvaani myös omassa markkinoinnissaan.

Aaramaan mielestä varainhankinta onnistuu parhaiten, kun tuki on takana.

– Varainhankinnan vapaaehtoiset ovat olleet sydämestään mukana tässä työssä. Olen parhaani mukaan tukenut ja kannatellut, kun on ollut tarvetta.

Outi Rantala