Kari Karjalainen

Puhe pdf-muodossa

perjantai 1.7.2022
aattoseurat klo 18.00
Kari Karjalainen

Arvoisa juhlaväki,

tervetuloa Joensuuhun jo kolmatta kertaa. Herättäjäjuhlia on kaupungissamme aiemmin pidetty vuosina 1961 ja 1995. Tänään kahden peräkkäisen koronapandemian vuoksi virtuaalisesti pidettyjen juhlien jälkeen te vihdoinkin olette jälleen voineet kokoontua fyysisesti yhteen ja vielä meidän kotikaupunkiimme Joensuuhun. Juhlien teema ”Lohduksi toisillemme” on todella oikeaan osunut ja ajankohtainen sanapari. Loputtomalta tuntuneen pandemia-ajan jälkeen seurasi toinen, kotimaamme, Euroopan sekä koko maailman rauhaa järkyttänyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Me kaikki kaipaamme lohtua, ja mistä sitä muualta saisimme kuin toisiltamme.

Edellä mainitut kaksi myllerrystä ovat muistutuksia siitä, kuinka hataralla pohjalla ihmiskunnan kaikkivoipaisuuden tunne onkaan maailman kaikkeudessa esimerkiksi sairauksien edessä. Toisaalta myös siitä, että kotimainen luottamuksemme rauhan pysyvyyteen Euroopassa ei sekään ollut vahvalla pohjalla. Ihmiskunnan hyvyys ei ole missään maanosassa vuodesta, vuosikymmenestä tai vuosisadasta toiseen kiveen hakattua.

Olemme kuitenkin saaneet konkreettisesti kokea kaikilla edellä mainituilla tasoilla sen, mitä on olla lohduksi toisillemme. Kansakunnat ympäri maailman ovat rientäneet alakynnessä olevan Ukrainan ja sen kansalaisten avuksi. Yhtäältä Suomessa pelkästään julkisen sektorin ponnistelut eivät olisi mitenkään yksin riittäneet esimerkiksi siihen huolenpitoon, mitä läheiset osoittivat yksin eläviä vanhuksia kohtaan koronaeristyksen aikana tai toisaalta, miten kansalaisemme kiiruhtivat mitä monimuotoisimmilla tavoilla tukemaan sodan kurjimuksessa olevia ukrainalaisia. Joensuuhunkin heitä on saapunut sadoittain ja heitä myös pyrimme sekä virallisia reittejä että kansalaisten ja yritysten vapaaehtoisin toimin auttamaan.

Kumpikaan edellä mainituista suurimittakaavaisista ja järkyttävistä tapahtumista ei valitettavasti ole ohitse, vaan epävarmuus ja huoli jatkuvat. Tarvitsemme toisiamme ja tarvitsemme lohtua nyt ja vielä kauan tulevaisuudessa. Tulitte juuri oikeaan aikaan Joensuuhun ja juuri oikean sanoman kanssa.

Hyvä juhlaväki,

Joensuu on perustettu vuonna 1848.Tänään kaupungissamme on noin 77 000 ja Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 162 000 asukasta. Joensuu on opiskelijakaupunki ja joka kolmas meistä asukkaista on alle 25-vuotias. Kaupungissamme on mm. Itä-Suomen yliopiston kampus, Karelia ammattikorkeakoulu sekä Riverian toisen asteen oppilaitos, jotka yhteensä opettavat noin 20 000 opiskelijaa. Opiskeljoiden suhteellinen osuus kantaväestöön nähden on Suomen suurin.

Joensuu elää opetuksen ja kaupan ohella teknologiateollisuudesta. Metsä, metalli ja muovi muodostavat ytimen, jonka ympärille hyvinvointimme rakentuu. Myös ICT sekä fotoniikka edustavat tänä päivänä tärkeitä toimialoja julkisen sektorin rinnalla.

Joensuu on elänyt viime vuodet historiallisen voimallista rakentamisen aikaa. Vilkkaan asuntorakentamisen lisäksi olemme rakentaneet siltoja, uuden kauppatorin pysäköintitaloineen, laajan kävelykeskustan, päiväkoteja, kouluja, asunto- ja työpaikkatontteja, eli mahdollistaneet jatkuvan asukasmäärän ja työpaikkamäärän kasvamisen. Väkilukumme onkin kasvanut normaalitilanteessa 400–600 asukkaalla vuosittain.

Joensuu on tiiviisti rakennetun keskusta-alueen lisäksi myös laaja maaseutukaupunki. Pinta-ala on 2750 km². Noin 20 000 kaupunkilaista asuu haja-asutusalueella.

Joensuu on liikunta- ja kulttuurikaupunki.  Palloilulajit, koripallo, pesäpallo, jalkapallo, lentopallo ovat suosittuja yleisurheilun ja esimerkiksi ampumahiihdon rinnalla. Herättäjäjuhlia vietämme Suomen hienoimmalla pesäpallostadionilla. Tämän arvonimen ovat juhlapaikallemme ulkopuoliset tahot antaneet.

Elämämme Joensuussa ei ole kuitenkaan pelkkää myötämäkeä. Keskimääräistä korkeampi työttömyysaste, sairastavuus sekä huoltosuhteen laskeminen haastavat talouttamme sekä ennen kaikkea hyvinvointiamme. Tämän haasteen torjumiseen olemme jo vuosikymmenten ajan tottuneet hyödyntämään kaikkien viranomaistahojen sekä kolmannen sektorin mahdollisimman mutkatonta yhteistyötä. Kaikki kaupungissa toimivat seurakunnat ovat tästä hyvä esimerkki. Oli kysymyksessä henkinen tai ruumiillinen hyvinvointi, niin yhteistyössä on vaikeuksia voitettu. Joensuun kaupungin yksi ydinarvoista on yhdenvertaisuus. Kaikki joensuulaiset ovat yhdenvertaisia ja sellaisenaan arvokkaita. Sen varaan kaupunkiamme on rakennettu ja tullaan rakentamaan.

Arvoisa juhlaväki, toivotan teidät kaikki omasta ja Joensuun kaupungin puolesta tervetulleiksi. Olkaa lohduksi tosillenne ja tuokaa sitä hyvää sanomaa myös meille joensuulaisille.