Kauhavan kaupunginosan Ylihärmän menneistä herättäjäjuhlista kooste

Pienen pitäjän isot juhlat – historiaa herättäjäjuhlista Kauhavan Ylihärmässä

”Ylihärmän herättäjäjuhlat vuonna 1908 olivat 16. herättäjäjuhlien historiassa. Juhlat kuuluvat herännäisyyden historian voimakausiin, jolloin vielä vaikuttivat sellaiset ”ukot”, kuin Mauno Rosendahl, Juho Malkamäki ja Vilhelmi Malmivaara, jotka myöskin toimivat näiden juhlien puhujina.

Vaikka hevospelit olivat ajan nopeimpia kulkuneuvoja, saapui juhlille väkeä Etelä-Pohjanmaan alueen lisäksi mm. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta ja Savostakin. Juhlat olivat 2-päiväiset, mutta majoitusjärjestelyt eivät tuolloin muodostaneet suurtakaan ongelmaa.”

Härmät-lehden päätoimittaja Pauli Koivusalo, Ylihärmän herättäjäjuhlien pääsihteeri vuonna 1982, kirjoittaa paikallislehdessään heinäkuun 8. päivänä 1982 Ylihärmässä pidetyistä herättäjäjuhlista. Vaikka ensimmäisistä juhlista oli ehtinyt kulua peräti 74 vuotta, hän tapasi tuolloin vuosien 1908 ja 1934 herättäjäjuhlien kävijöitä 94-vuotiaan Kalle Kuusiston ja 86-vuotiaan Juho Talkkarin.

”Kalle Kuusisto Ylihärmän Takalan kylältä on käynyt herättäjäjuhlilla äitinsä ja isänsä mukana pikkupojasta lähtien ja korkeasta iästään huolimatta hän muistaa melko hyvin asioita jo ensimmäisiltä juhliltaan Lapuan Hellanmaan Sinnemäestä vuodelta 1901. Kaiken lisäksi hän muistaa hyvin, kuinka väkeä kulki kinttupolkuja pitkin Ylihärmän Rannanjärvestä Haukkalan kylään ja siitä edelleen Yliluomalle ja Untamalaan vuoden 1898 herättäjäjuhlille. Itse ei Kalle vielä 10-vuotiaana noille juhlille päässyt, mutta hänen isänsä yhtyi juhlaväen kulkueeseen Takalan kylästä. Pääosa juhlavieraista saapui Untamalaan vuonna 1898 kävellen.

Vuoden 1908 juhlilla Kalle Kuusisto oli jo 20-vuotias. Yksittäisinä erikoismuistoina hänen mieleensä ovat jääneet mm. seuraavat asiat. – Koska juhlilla ei ollut istuumia (penkkejä), jouduttiin juhlakentällä istumaan tasaisella pellolla, kertoo Kalle. Meitä nuorempia muistutettiin silloin, että vanhemmalle väelle tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisuus istuutua ojan reunamille, jossa luonnollisesti oli mukavampi olla, koska jalat sai laittaa ojan pohjalle.

Keskipohjalaisten heränneitten pukeutuminen oli myöskin jäänyt Kalle Kuusiston muistiin, sillä he erottuivat täkäläisistä siinä, että pukujen takit olivat selvästi pidemmät kuin täällä ja lisäksi väriltään vaaleammat. Muina muistoina Kalle mainitsee, että juhlille tultiin pääasiassa hevosilla, joko hoijakoilla taikka ns. pikkulavoilla ja ruokailu oli pohjoisen ihmisille järjestetty ilmeiseksi. – Täkäläisten piti muistaakseni ruuasta maksaa.

Vuoden 1934 juhlista Kalle Kuusisto kertoo vain, että niiden aikana satoi jatkuvasti. – Taivaalla oli kyllä koko ajan selkeän raja, mutta juhla-alueen yllä pilvet roikkuivat sitkeästi loppuun asti. Näiden juhlien aikana oli jo järjestetty majoitustakin, muistelee Kalle.”

”Juha Talkkari on ollut Ylihärmän ensimmäisten herättäjäjuhlien aikana 13-vuotias. Muistiin on jäänyt asiaa vähänlaisesti, mutta sen hän toteaa, että matka tehtiin hevosella. Juhlapaikalla hevoset kytkettiin puihin kiinni.

Juhlapaikasta myöskin Juha Talkkarilla on selkeä kuva. – Ne olivat pitkät pellot Keskisen mailla, jotka laskevat Järvenjärvestä tulevaan luomaan, hän muistelee. Ruokailusta hän toteaa, ettei sitä oltu järjestetty kaikille, kuten nykyään. Enimmäkseen väki kuitenkin oli omin eväin, arveli Juha Talkkari.”

Vuoden 1982 Ylihärmän herättäjäjuhlat pähkinänkuoressa

Härmät-lehteen Koivusalo tiivistää vuoden 1982 juhlat näin. ”Ennätysmäistä osanottoa juhlille enteilivät jo aattoseurat perjantai-iltana, jolloin kansaa kokoontui noin 20 000 henkilöä. Normaalisti aattoseuroissa väkimäärä on liikkunut 10 000 vaiheilla. Lauantaina juhlille osallistuneista esitettiin eri henkilöiden toimesta erilaisia arvioita, mutta 35 000 ihmistä pidettiin alarajana. Sunnuntaina yleisöä oli, kuten tavallista 5000-7000 lauantaita vähemmän.”  

Koivusalon keräämät luvut kertoivat suurtapahtumasta. ”Ylihärmän herättäjäjuhlien ravintolassa myytiin kolmen päivän aikana lihakeittoa 8000 l, hernekeittoa 3000 l, riisipuuroa 6500 l, mehua 5000 l, kahvia 7500 l, pullia 32 000 kpl, jäätelöä 55 000 kpl, makkaraa 1400 kg ja limonadia 700 koria. Juhlille saapui kaikkiaan 200 linja-autoa, yksityisautoja oli paikalla enimmillään lauantaina lähes 7000 kpl. Majoituksessa toimikunnan kautta väkeä on ollut 5300 henkeä, sopimuksen ulkopuolella n. 2000 henkilöä, leirintäalueella oli parhaimmillaan 2500 telttaa ja lähes 500 asuntovaunua. Sunnuntain jumalanpalveluksen yhteydessä ehtoollisella kävi noin 8500 henkilöä, ehtoollista oli jakamassa noin 50 pappia. Juhlilla kolmen päivän aikana käyneiden määrä kohosi yli 70 000.”

Kokosi Tuula Jokiaho, kuvat H-Y:n arkisto