Messu sunnuntaina 7.7.2024
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Messu sunnuntaina 7.7.2024

Kuva: Jukka Kontkanen

 

Messu televisioidaan suorana lähetyksenä Yle TV 1:ssä ja on nähtävänä Yle Areenassa.

Liturgi: kappalainen Petra Kero
Saarna: Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, rovasti Tapani Rantala
Avustava pappi: kirkkoherra Teijo Peltola
Musiikki: kanttorit Valtteri Tuomisto ja Tarja Viitanen, herättäjäjuhlien suurkuoro,
joht. Valtteri Tuomisto ja Vaasa Brass, joht. Tarja Viitanen, Huutoniemen kirkkokuoro, Sekakuoro Sirpaleet, Mieskuoro Pohjanmiehet

Toinen sävelmäsarja
L liturgi
S seurakunta
E esilaulaja
* seurakunta seisoo

I Johdanto

* Alkuvirsi 342

1.
Niin ihanaa on ylistää
sinua, Jumalamme,
ja hyvyyttäsi, voimaasi
nyt kiittää laulullamme.
Kuljithan aina kanssamme,
veit taistelussa voitolle
ja olit auttajamme.

2.
Ain olet ollut luonamme
aarteena kalleimpana.
Elämän vesi virvoittaa,
elämän leipä, sana.
Armosi meille virtailee
ja totuutesi valaisee
kuin tähti loistavana.

3.
On virsi täällä heikko vain
ja köyhä kiitoksemme
kaikesta, minkä meille soit
jo täällä iloksemme.
Me emme kyllin johtoas
voi ylistää ja armoas,
kun siunaat askelemme.

4.
Oi, ethän meitä, Herramme,
milloinkaan yksin heitä.
Lahjoita Hengen valkeus,
sen anna johtaa meitä.
Luo usko, toivo sydämeen
ja rakkautta Jeesukseen,
armoosi meidät peitä.

Alkusiunaus ja vuorotervehdys
L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
S Aamen, Aamen, Aamen.
L Herra olkoon teidän kanssanne.
S Niin myös sinun henkesi kanssa.

Johdantosanat

Yhteinen rippi

Synnintunnustus 707

Herra, minä tunnustan sinun totuutesi valossa,
että olen tehnyt syntiä ajatuksin ja sanoin,
teoin ja laiminlyönnein.
Minun tulisi rakastaa sinua,
Jumalani ja Vapahtajani, yli kaiken,
mutta olen rakastanut itseäni enemmän kuin sinua.
Sinä olet antanut minulle lähimmäisen,
että rakastaisin häntä niin kuin itseäni.
Olen kuitenkin ollut itsekäs
ja käteni on ollut hidas auttamaan.
Sen tähden käyn eteesi
ja tunnustan syntini ja syyllisyyteni.
Tuomitse minut, Jumala,
mutta älä hylkää minua.
Minulla ei ole mitään muuta pakopaikkaa,
kuin sinun sanomaton laupeutesi.

Synninpäästö
S Aamen, Aamen, Aamen.

Psalmi
S: Niin ihanaa on ylistää sinua, Jumalamme.

Herra, armahda (Kyrie)
S Herra, armahda meitä.
Kristus, armahda meitä.
Herra, armahda meitä.

* Kunnia
E Kunnia Jumalalle korkeuksissa.
S Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

* Kiitosvirsi 134:1,4

1.
Pyhä, pyhä, pyhä!
Suuri Jumalamme,
aamun tullen sinulle me tuomme
kiitoksen.
Pyhä, pyhä, pyhä,
armon antajamme,
laupias Herra kolmiyhteinen!

4.
Pyhä, pyhä, pyhä!
Kiitoslaulu suuri
kaikuu halki taivaan, maan ja
merten äärien.
Pyhä, pyhä, pyhä,
armon vahva muuri,
oi Jumalamme kolmiyhteinen!

Päivän rukous
S Aamen, Aamen.

II Sana

Ensimmäinen lukukappale Joos. 24:21–27

Vastausmusiikki

Toinen lukukappale Hepr. 12:25–29 (kuullaan ruotsiksi)

Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat
hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet
rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme
selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. Hänen äänensä
pani silloin maan järisemään, ja nyt hän on luvannut:
- Vielä viimeisen kerran
minä panen maan järkkymään,
enkä vain sitä, vaan myös taivaan.
Sanat ”vielä viimeisen kerran” tarkoittavat sitä, että kaikki luotu
järkkyy ja siirtyy sijoiltaan, jotta se, mikä ei järky, pysyisi paikallaan.
Me saamme valtakunnan, joka ei järky. Olkaamme sen vuoksi
kiitollisia, kiittäkäämme Jumalaa ja palvelkaamme häntä hänen
tahtonsa mukaisesti, kunnioituksen ja pyhän pelon tuntein, sillä
meidän Jumalamme on tuhkaksi polttava tuli.

Päivän virsi 307 vuorolauluna

1. Seurakunta:
Kiitos olkoon Jumalalle,
Karitsalle,
olen armoliitossa!
Minut kalliisti hän osti,
minut nosti
kadotuksen kuopasta.

2. Kuoro:
Armon Henki johdattakoon,
kiiruhtakoon
matkamiestä lähtemään
maailmasta turmeluksen,
ahdistuksen,
kotihinsa pyrkimään.

3. Seurakunta:
Purjeisiini tuulta anna,
mua kanna
meren yli mailleni.
Pidä, Jeesus, itse perää,
Herra, herää!
Muuten hukkuu haahteni.

4. Kuoro:
Auta, pakohon kun kerran
yli virran
Baabelista riennämme,
että kotimantereilla
kanteleilla
soivat kiitosvirtemme.

5. Seurakunta:
Siellä riemun maassa taivaan
alta vaivan
päästyä sua kiitetään.
Siell’ ei aalto uhkaa laivaa,
synnin vaivaa
siell’ ei itke yksikään.

6. Kuoro:
Siell’ on kirkas lasimeri,
pyhä veri
kiitosvirtenämme on.
Siellä aina Jumalalle,
Karitsalle
ylistys soi loputon.

7. Seurakunta:
Sydän hämmästyypi näissä
ilohäissä,
lunastetut riemastuu.
Yljän eteen ihmeissänsä
ystävänsä
kasvoillensa kumartuu.

* Evankeliumi
S Halleluja, Halleluja, Halleluja!

Luuk. 6:27–31
S Halleluja, Halleluja, Halleluja!

Saarna

*Uskontunnustus

S Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen,
pyhän, yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän.

Yhteinen esirukous
E Rukoikaamme.

Rukousta jaksotetaan virrellä 501. © Warner/Chappell Music Finland, julkaistu kustantajan luvalla

1.
Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää:
Auta, ettei kukaan yksin jää.
Katso, Isä, lasta kärsivää.
Siunaa koko maailmaa,
siunaa koko maailmaa.

2.
Näet, Isä taivaan, lapsen sen,
joka kääntyy puolees rukoillen:
Anna leipä jokapäiväinen.
Siunaa koko maailmaa,
siunaa koko maailmaa.

3.
Ethän, Isä taivaan, unohda
lapsiasi sodan jaloissa.
Rauha anna, viha sammuta.
Siunaa koko maailmaa,
siunaa koko maailmaa.

4.
Varjele ja siunaa Afrikkaa,
Amerikan maita, Eurooppaa,
Australiaa, suurta Aasiaa.
Siunaa koko maailmaa,
siunaa koko maailmaa.

5.
Suothan, Isä Taivaan, meillekin,
ilon sekä toivon koteihin.
Hoida, Isä, lastas hellimmin.
Siunaa koko maailmaa.
Siunaa koko maailmaa.

S Aamen, Aamen.
Ilmoitukset ja kolehdin ilmoittaminen

III Ehtoollinen

Uhrivirret

Virsi 365

1.
Käy kohti isänmaatansa
tien kaidan matkalaiset,
ja maailmassa vieraassa
he ovat muukalaiset.
Ei kaupunkia pysyvää,
vaan vaivaa, koti-ikävää
on heillä matkallansa.

2.
Vaan kotinsa he tietävät
saavansa taivahasta,
yöt, päivät sinne rientävät
turhasta maailmasta.
Ja isänmaata ihanaa
se matka aina tarkoittaa,
he sinne ikävöivät.

3.
Niin paljon vihollisia
on heitä vaivaamassa,
saa niitä vastaan taistella
ajassa vaikeassa.
Synkeä korpi maailman
eksyttää monen kulkijan,
ja myrsky maahan kaataa.

4.
Myös monet murheet maalliset
vaivaavat painollansa,
ja sairaudet, puutokset
saa kantaa ruumiissansa.
On hauras maja maallinen,
astia heikko, savinen,
se kaiken kivun tuntee.

5.
Oi rakas Jeesus, suloinen,
sinua rukoilemme,
nyt katso puoleen heikkojen
ja riennä turvaksemme.
Me emme pääse ollenkaan
pyhyyden tietä kulkemaan
omassa voimassamme.

6.
Vaateta heikot kulkijat
sun matkavaatteellasi,
voitele silmät sokeat
nyt silmävoiteellasi.
Sanasi lyhty käteemme,
kärsimysmuotos eteemme
aseta, Herra, aina.

7.
Anteeksi anna syntimme,
ne tuskaa tuntoon saavat,
pois pyyhi saastaisuutemme,
lääkitsesielun haavat.
Uudista meissä kuvasi,
kirkasta kallis armosi,
lyö maahan viholliset.

8.
Tee lujaks heikko uskomme
laaksossa kiusausten,
suo, ettei sammu toivomme
helteessä koetusten.
Rakkauttasi tuntemaan
ja jälkiäsi seuraamaan
ah auta, Herra Jeesus.

9.
On paha, raskas, vaikea
vaelluksemme aika,
ja rauhaton on matkalla
niin usein lepopaikka.
Vaan koska päättyy matkamme,
niin loppuvat myös vaivamme
ja levon aika alkaa.

10.
Ne kaikki, jotka kulkevat
autuuden tietä kaitaa,
esteitten läpi tunkevat,
kun Herra heitä hoitaa.
Vie, Herra, meidät ihaniin
Karitsan häihin iäisiin
suuressa armossasi.

Virsi 924 © Warner/Chappell Music Finland, julkaistu kustantajan luvalla

1.
Edessä reitti tuntematon aukeaa,
omin voimin emme kestä tuulta vasten.
Matkalla, Herra, lupaat meitä johdattaa:
kaitse askeleita horjuvien lasten.
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen.

2.
Takana aavikon ja vuorten janoisten,
saartavien tulvavetten tuolla puolen
yöhöni kuiskaan voimattoman rukouksen:
Sinä tiedät kaiken, elän taikka kuolen.
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen.

3.
Erämaan hiekastakin kasvaa puutarha,
uskon verso nousee, Herra, lahjanasi.
Raota portti valtakuntaan, armahda!
Älä pyytävältä peitä kasvojasi!
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen.

4.
Elämän näen pientareelle piirtyvän;
Herra antoi, Herra otti, kiitos Herran!
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän:
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran.
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen.

Ehtoollisrukous
L Herra olkoon teidän kanssanne.
S Niin myös sinun henkesi kanssa.
L Ylentäkää sydämenne.
S Ylennämme sen Herran puoleen.
L Kiittäkäämme Herraa, Jumalaamme.
S Niin on oikein ja arvollista.

Prefaatio

*Pyhä
S Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot!
Taivas ja maa on täynnä sinun kirkkauttasi.
Hoosianna korkeuksissa!
Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä.
Hoosianna korkeuksissa!

Rukous ja asetussanat
S Me julistamme hänen kuolemansa.
Me todistamme hänen ylösnousemustaan.
Me odotamme hänen tulemistaan kunniassa.
S Aamen, Aamen, Aamen.

Isä meidän

S Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia
iankaikkisesti.
Aamen.

Herran rauha
L Herran rauha olkoon teidän kanssanne.
S Niin myös sinun henkesi kanssa.

*Jumalan Karitsa
S Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin,
armahda meitä.
Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin,
armahda meitä.
Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin,
anna meille rauha.

Ehtoollisen vietto

Virsi 743

1.
Jeesus, kutsut minutkin
luokse juhlapöydän.
Sieltä uutta voimaa saan,
sieltä ilon löydän.


2.
Leivässä ja viinissä
kohtaan sinut, Herran.
Tahdon muistaa sinua,
niin kuin toivoit kerran.


3.
Ymmärrä ei viisainkaan
suurta salaisuutta:
Tässä juhlapöydässä
tahdot luoda uutta.

4.
Annat synnit anteeksi,
hoidat väsyneitä,
kosketat ja rakastat
monin tavoin meitä.

5.
Sinä annoit itsesi
ihmislasten tähden.
Siksi, Jeesus, kanssasi
arkipäivään lähden.

Virsi 225

1.
Jeesus, luona armopöydän
sinut löydän,
siinä mulla kyllin on.
Siellä armo, rauha, ilo,
siellä elo,
sieltä löydän ravinnon.

2.
Siitä vuotaa lohdutusta,
virvoitusta,
jota sielu tarvitsee.
Siitä kasvaa usko, tieto,
voima, taito,
joka mielen hallitsee.

3.
Armon pöytä, Jeesus rakas,
olet paras,
elämäni kuolosi.
Haavasi on auki mulle,
vaivatulle,
voimani kun raukeni.

4.
Matkalla on ruokanani,
juomanani
ruumiisi ja veresi.
Hengen nälkä kasvaa yhä,
Herra pyhä,
antimista pöytäsi.

5.
Tätä ruokaa syödessäni,
juodessani
orjan mieli katoaa.
Tämän riemun rikkaudessa,
runsaudessa
oma puku putoaa.

6.
Tässä näyttää tahraiselta,
saastaiselta
kaikki oma hurskaus.
Kristuksesta loistaa vastaan
ainoastaan
Isän suuri rakkaus.

7.
Mieltäni se liikuttakoon,
opettakoon
armon Herraa kiittämään.
Sieluni se sulattakoon,
taivuttakoon
Jeesukseeni tyytymään.

8.
Kirkkaus ja voitto, valta
kaikkialta
olkoon yksin Kristuksen.
Maa ja taivas luotuinensa
Herrallensa
riemuin tuokoon kiitoksen!

Päätössanat
L Me olemme ottaneet vastaan Herran Jeesuksen Kristuksen. Hän varjelkoon meidät iankaikkiseen elämään.
S Aamen.

Kiitosrukous
L Rukoilkaamme

Rukous
S Aamen, Aamen.

IV Päätös

*Ylistysvirsi 903: 1, 2, 6

1.
Soi, virteni, kiitosta Herran.
Hän on hyvä, armollinen,
on kätensä laupias, voimallinen.
Ken armoonsa turvasi kerran,
on riemuiten muistava sen.

2.
Hän, Herramme, kuoleman alta
on noussut ja voittanut sen.
Työn täytti hän puolesta syntisien.
On hänellä voima ja valta
ja kirkkaus ihmeellinen.

6.
Soi, virteni, kiitosta Herran!
Hän aivan on ihmeellinen,
kun suurinta syntistä armahtaen
hän, laupias, lahjana kerran
suo rauhansa taivaallisen.

*Herran siunaus
S Aamen, Aamen, Aamen.

Päätösmusiikki

Lähettäminen